Suokkitamma Neula

Tiistaina jouduinkin pääsinkin tulemaan estetunnille ratsastuskoulun hevosella, pitkästä aikaa. Menin siis Neulalla, jolla olin mennyt sitä aikaisemmin vain kerran, joskus viime talvena. Fiilis ei ollut mikään hyvä kun hevosen selkään nousin, mutta Neula osoittautuikin ihan kivaksi tapaukseksi. Yleisestihän en suokeista tykkää, mutta tämä oli aikalailla poikkeustapaus.

 

Neula siis on aika suorarunkoinen kaveri, ei varsinkaan sisälle helposti rehellisesti taivu. Se on ihan semireipas, mutta omasta mielestäni ei minulla ollut mitään ongelmaa muuntautua sen ratsastustyyliin. Verkassa ratsastin sitä kyljistä läpi pitkillä taivutuksilla. Laukassa tultiin 13m linjaa heti alkuun kolmella laukalla. Tultiin siis pieninä kavaletteina kyseistä linjaa kumpaankin suuntaan. Neula oli minusta ennen paljo reippaamman oloinen kuin nyt, koska missään vaiheessa minun ei edes paljoa tarvinnus pidättää.

Lopuksi tultiin vielä pieni rata, kun kisat lähestyvät. En siis tietenkään starttaa muilla, kuin Viljalla. Rataan kuului erilaisia reittejä ja erikoisesteistä mm. ämmän betoni ja vesimatto, siihen kuului myös kaareva neljän laukan linja, josta jatkettiin suoraan suoralle neljän laukan linjalle sekä muita linjoja. Rata meni mielestäni ainakin tosi hyvin lukuunottamatta muutamia ihan aiheellisia kieltoja ämmän betonille. Sekä Neulan että minun vaikea este, sarja, ylittyi myös ilman ongelmia.  Tällä kertaa pidettiin estekorkeus vielä matalana, kun en vielä Neulaa tunne niin hyvin. ja ihan hyvä näin.

Tästä jäi kyllä hyvä mieli ja sain jopa "neulavihanikin" karistettua pois. Sunnuntaina meillä on siis Viljan ja Mikin kanssa koulukisat, joten seuraavaksi taas niistä!