Kuluneen viikon aikana...

 

... on ratsastettu ensimmäinen hyvän tuntoinen rata sitten kentälle siirtymisen jälkeen.

.... ratsastettu piaffea estetunnilla

... olen hävittänyt ratsastushanskani, joten on tullut irvisteltyä kivuista, kädet verillä.

 

... on analysoitu Tiian kanssa mitä ihmettä olen tekemässä.

 

... on laidunkausi avattu ja kouluheppojen lisäksi irtohyppyytykseen pääsi myös Vilja.

... on ratsastettu hyviä koulutreenejä molempien kanssa (ja nemu kuvan mukaan lihottu myös 20kg)

 

 

Huh, mikä motivaatiopula minulla on, aivan kaiken suhteen, onneksi enää viikko kesäloman aloitukseen. Ja pyydän anteeksi näitä viikonloppupostailuja, ei oteta tavaksi, see you soon!

Kuvapostaus - vihreää!

Viimein ollaan saatu tänne pohjoiseenkin kesä, joten tänään auringon innoittamina päätettiin ottaa kamera kauniiseen käteen ja ottaa vähän kuvia. Ensin treenin jälkeen vähän edustavimmissa kamoissa ja sitten vielä myöhemmin. Mitäs tykkäätte otoksista? Toinen postaus jo tälle päivää, olenpas nyt ahkera.

 

On hän kyllä vaan niin nätti poni! <3

Treenikooste

 

Huhhuh miten kiireistä viime viikot ovatkaan olleet. Viime viikon loppuna ratsastin aivan liikaa ja sunnuntaina olinkin jo kipeä, mutta ratsastin silti urheasti kolme hevosta. Koulu painoi päälle koko viikon etten ehtinyt tallille joka päivä, mutta kaikki tuntui silti tosi raskaalta, koska olin vielä puolikuntoinen.  Kuvia on tosiaan viime viikoilta kertynyt aivan liikaa, kiitos vain hovikuvaajalleni Tiialle, instagramissa tosin monia on jo näkynyt.

 

Eli Viljan kanssa edelleen on ollut pientä takapakkia, vaikka kaikki on alkanut jo pikkuhiljaa järjestymään. Sileällä poni on näyttänyt parastaan, silloin kun olen itse ratsastanut kunnolla, mutta sitäkin on näkynyt harvoin ja kerrat ovat menneet lähinnä omille avuille ratsastukseen. Siltikään en ole saanut ponia ollenkaan tasaiseksi, eikä se sitten ole kuunnellutkaan minua. Kouluvalmennuksen tarpeessa molemmat. 

 

Olen tehnyt monipuolisemmaksi Viljankin treeniohjelmaa: olen ratsastanut monissa eri paikoissa ja maastossakin ollaan muutamia kertoja käyty.

 

Esteratsastus on jo henkisestikin tuonut minulle harmaita hiuksia, mutta nyt toivotaan ettei mikään ole lopullista ja noustaan täältä vielä joku kaunis päivä. Lauantaina oltiin pitkästä aikaa Suvin tunnilla, jossa poni oli tosi jännittynyt, mutta hyppäsi loppuun tosi hyvin, eikä kieltänyt koko tunnin aikana. Muutaman tunnin kuluttua lähdetään taas estetunnille.

 

Estekorkeus tullaan pitämään tuollaisena mukavana hetken aikaa, että saadaan varmuutta takaisin ja poni rentoutumaan. Hypätessäni on tullut nyt itsellenikin itsesuojeluvaisto vastaan, ehkä nämä epäonnistumiset ovat vaikuttaneet minunkin itseluottamukseen. Katsotaan nyt päivä päivältä, miten edistytään ja saadaanko minusta vielä the esteratsastaja Böxä. 

Nemu on esittänyt päivä päivältä vaan mageampaa ponia, ainakin koulupuolella. Kehitystä on tapahtunut paljon, mutta tarvitaan vielä paljon lihasta, jotta ollaan haluamallani tasolla. Myös Nemu on päässyt liikkumaan erilaisissa paikoissa, olen käynyt muutamalla estetunnilla ja maastossakin ollaan käyty.

 

Tämän ponin ongelmia on tällä hetkellä se, että poni jää kattelemaan asioita, eikä sitä saa millään sitten keskittymään. Esteillä se on tuon ongelman takia vaikea saada lyhyillä lähestymisillä huomaamaan esteen, jolloin se ei sitä hyppää. Muuten esteillä on mennyt hyvin, kunhan Nemun on vain saanut keskittymään olennaiseen. Poni on saanut hypyissä kivasti selkää käyttöön, mutta rutiinia tarvitaan vielä paljon.

 

Alla on varmaan kuukauden vanhoja videoita Viljasta, joita en vain ole jaksanut aikaisemmin julkaista, hyi ihan hävettää oma ratsastukseni ja liian pitkät ohjat.

 

Ja tässä vielä vähän videokoostetta viime viikon hyppelöistä Nemun kanssa. Oltiin siis Idan pitämällä tunnilla ja poni meni ihan superhyvin, jotain hyvää edes.

 

Mikään ei taida siis olla muuttunut edellisestä postauksestani, noh onnistumisista seuraa aina epäonni. Viime viikolta minulta kysyttiin ainakin kymmenen kertaa 'onko sinulla kaikki hyvin?' Joo, minulla on kaikki hyvin, ilmeisesti takapakit vaan heijastuu minuun itseeni ja jos minua näkee olen poissaolevan ja ahdistuneen näköinen, näin kaverit ainakin kertoivat. Ulkokuori hämää.

SUMMER BUCKET LIST

 

Vielä viimeinen pinnistys edessä päin ja sitten se kauan odotettu kesäloma jo koittaakin, enää 15 koulupäivää seitsemättä luokkaa jäljellä. Tässä vaiheessa olisikin ihan hyvä alkaa suunnittelemaan mitä sitä loman aikana oikein tekisi. Kuten arvata saattaa, lomani menee aika pitkälti varmaan treenatessa ponien kanssa, mutta jospa siihen jotain muutakin sisältyisi. ps. Muokkaan ulkoasun loppun illalla.
 

 

 

Lähde heppojen kanssa piknikille

Hyvä kaveri, hevosia, ruokaa ja hyvä sää - näin ainakin suunnitelmissa. Mikä nyt voisi olla mukavampi tapa viettää kesäpäivä, kuin lähteä ponien kanssa maastoon, ei mitään kiirettä minnekään, eväät mukana ja hyvää seuraa.

Hyppää ilman satulaa
Edellisestä kerrasta onkin vierähtänyt jo yli vuosi!

Kierrä kisoja

Vaikka kilpaileminen ei mene ihan samaa rataa kuin mitä oli tarkoitus, olisi kiva käydä edes muutamissa kilpailuissa. Miksipä nyt sanoa ei kisaviikonloppujen aikaisille herätyksille, vaikka sitten edes groomin roolissa.

 

Lähde shoppailureissulle

Olisi kiva lähteä vaikka ihan Ouluun tai Kuopioon shoppailun mukana. Kajaanissa kun on niin huonot kauppavalikoimat, niin on ihan fiksua lähteä tuhlaamaan rahojaan muualle

 

Aja traktorilla

Pihassa seisoo neljä ajokuntoista traktoria, joten miksipäs niillä ajoa ei voisi kokeilla. Ei mulla kyllä korttia ole, mutta pellolla kokeileminen voisi olla ihan kívaa, ainakin se muutamia vuosia sitten oli, kun viimeksi olen kokeillut.

 

Hyppää maastoesteitä

Olenhan mä muutamaan otteeseen jo maastoestekauden korkannutkin, mutta esteet ovat olleet suurinpiirtein nilkan korkuisia. Olisi kiva siis rakentaa ihan kunnon maastoesteitä ja hypätä niitä.

 

 

 

 

Käy keikoilla

Aikaisempina kesinä siihen ei ole ollut aikaa, mutta nyt kavereiden houkuttelemana ehkä pakko järjestää mahdollisuus tähän. Olen ainakin menossa Kajaanin musiikkijuhliin - onhan se Cheek nyt ihan näkemisen arvoinen.

 

Ota aurinkoa

En halua jälleen olla luokan kalpeanaama teepaitarajoineni, jotka nyt ovat tulleet kun olen ratsastanut. Tänä kesänä ajattelin kyllä ihan kunnolla ottaa aurinkoa - ei enää teepaitarajoja kiitos.

Lähde telttaretkelle

Tämä on ollut suunnitteilla jo viime kesälle, mutta oli liian suuri kynnys lähteä, kun ilmat olivat vähän mitä sattuu eikä kavereidenkaan kanssa aikataulut täsmänneet. Tänä kesänä tähän tapahtuu muutos, vapaaehtoisia?

Näe kaukaisempiakin kavereita
Oon nyt talven yli nähnyt aika huonosti muualla asuvia kavereita, kesällä siihen toivottavasti tulee muutos. Camilla, Nanna, Tiia, Venla, Odottakaas vaan! ;)

Vietä aikaa rannalla

Viime vuonna taisin käydä ehkä kaksi kertaa uimassa, nekin jossain mökkirannassa saunan jälkeen. Vaikka kesäkunto nyt puuttuukin, olisi ihan mukavaa käydä kavereiden kanssa jossain yleisellä rannalla viettämässä aikaa, kun en pahemmin ikinä ole rannoilla käynyt

 

 

Kertokaa ihmeessä mitä suunnitelmia teillä on kesälle!

Takapakkeja

c. Annika Rajanti

Olen viimeaikoina potenut pientä ahdistusta koko ratsastuksen suhteen. On välillä tuntunut että asiat ovat huonommin kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Viljan kanssa on tullut vedettyä suoranaisia pohjanoteerauksia niin treeneissä kuin kisoissakin. Kieltoja olen ratsastanut viimeisen kahden viikon aikana Viljan kanssa varmaan enemmän kuin koko meidän yhteisellä taipaleella yhteensä. Kouluratsastuskaan ei ole tuonut sitä ahaa-fiilistä, välillä on tuntunut ihan alkeisratsastajalta ja suustani on kuulunut lähinnä 'saanko alkaa itkemään' -lausahduksia.

 

Onhan niitä hyviä pätkiä toki tullut molempien lajien harjoituksissa, mutta epäonnistumiset ovat jälleen meinanneet kaataa itseluottamukseni. Ehkei se ole se itseluottamus vaan se, että olen vain yksinkertaisesti ratsastanut huonosti, kaikki on vaan saanut nyt välttää kun en ole jaksanut korjata asioita. Tarvitsisin varmaan jok' ikiselle treenauskerralleni jonkun huutamaan minulle että 'perkele ratsasta'

 

Oulun kisatkin menivät niin penkin alle, niin kuin osasin pelätäkin. Verkassa saatiin muutama hyvän tuntoinen hyppy, mutta siinä olikin ehkä ainut kehuttava asia koko kilpailuissa. Niinhän siinä kävi että sain radalla paniikin, jäädyin ja siinä se sitten oli - kolmosesteeltä ulos. Olin vieläpä helpottunut radan jälkeen, missä on meidän päättäväinen Anni? Ei ainakaan kisoissa näkynyt sellaista, mukana oli vain hermoromahduksen partaalla oleva luovuttaja-Anni. Oli meillä sentään koko kisojen söpöin poni, ihailijoita löytyi vaikka muille jakaa.

 

Radalla olen viimeaikoina ollut erittäin paniikissa ja ainut ajatus mielessäni on: pakko päästä pois, äkkiä. Esteet ovat muutenkin jo tuottaneet minulle paljon päänvaivaa - pelkään että rikon itseni, minustako esteratsastaja? Päivä päivältä kaikki tuntuu selkeämmältä. Kouluratsastukseen minä haluaisin panostaa. Vaikka olen aina pikkutyttönä haaveillut esteratsastajan urasta, ei tällä hetkellä ole intoa lähteä kisaamaan aktiivisesti esteitä. Katsotaan vain viikonlopun estevalmennusten jälkeen, tuntuuko enää samalta.

c. Annika Rajanti

 

Sunnuntaina katsotaan valmentajan kanssa mitä meidän pitäisi tehdä minun epävarmuudelle ja ahdistukselle esteitä kohtaan. Luovuttaja mä en ole, en aio jättää estekenttiä taakseni, mutta voi olla että pieni paussi esteradoilta saattaisi helpottaa. Ajattelin kyllä että ryhdistäydyn tämän kesän ajaksi, sitten saan kuitenkin olla vuoden pikkuluokissa, kun Vilja lähtee Espanjaan. Kilpaileminen muutenkin on nyt niin vaakalaudalla, liekkö loppuu kohta kokonaan, syitä on ehkä ihan turha tänne julkaista. Fakta vaan on nyt se jos meno ei muutu.

Onneksi päivien piristäjä Nemunas on olemassa. Vaikka senkään kanssa ei helppoa ole ollut, on poni kuitenkin osoittanut olevansa hyvinkin potentiaalinen kaveri joka puolelta, kunhan vain jaksaisin treenata kovasti sen kanssa. Ollaan menty maastossa, esteitä, koulua ja maastoesteitäkin ollaan päästy testailemaan, siitä tulossa myöhemmin postausta.

 

 

Elämässä on kuitenkin paljon hyviä asioita, ei minun kannattaisi vittuuntua muutamista huonoista treeneistä, ainakin eilinen maastolenkki heppojen kanssa oli varsinkin hupaisaa, koulussa on mennyt hyvin ja kavereitakin löytyy. Ja kaiken lisäksi minulla on sentään poneja joilla saan treenata. Pää pystyyn sieltä!

Lomapäivä

10.20 Herään kun äiti kolistelee keittiössä. Väsyttää liikaa, kun olin edellisenä iltana valvonut viiteen. 10.47 Nousen ylös ja yritän syödä aamupalaa, yritykseksi taitaa jäädä. Mulle siis laitettiin muutama päivä sitten suu täyteen rautoja, joten syöminen on ollut yhtä tuskaa.

11.02 Palaan sänkyyni koneen kanssa ja alan lataamaan edellispäivän kuvia puhelimeen, joista muutamia lisäilen instagrameihini. (@annipopponen @teampopponen) 11.20 Kaverini laittaa viestin että lähdetään varttia vailla kaupunkiin, joten alan sitten laittamaan itseäni edes vähän ihmisen näköiseksi.

11.52 Olen valmis ja kuten aina, myöhässä. Suuntana siis kaupunki. 13.11 Käytiin muutamassa H&M, Intersportissa sekä Jim&Jillissä, löytöinä mukavan rennot housut sekä ny-massalippis. Sitten iski nälkä ja lopulta löysimme itsemme Subista. Oli muuten aika tuskaa syödä jotain muuta kuin jäätelöä näiden rautojen kanssa.

 

 

14.00 Kaupungissa pyörittiin vielä jonkin aikaa ja nähtiin vähän tuttuja. 14.39 Kaverini lähtivät omille teilleen, joten minä lähdin reippaana kävelemään muutaman kilsan vielä kotiin.

16.22 Iskä tuli hakemaan mua joskus neljän aikoihin ja sitten löysinkin itseni jo tallilta. Minulla oli vain yhden hepan päivä, oli tarkoitus ratsastaa vain Nemu nopeasti, mutta päätinkin sitten jäädä ensin avuksi Milan ja Viljan estetreeneihin. 17.33 Sitten vaihtui roolit, kun Tennan kouluhevoset pääsivät vähän irtohyppäämään. Ensin Miki ja sitten Dani, molemmat olivat innoissaan.

 

18.45 Vihdoin ja viimein pääsin ratsastamaan Nemun. Tarkoituksenani olisi ollut käydä ensin maastossa kävelemässä ja sitten ratsastaa kevyesti poni läpi, mutta toisin taisi käydä...
 

 

Päätin siis lopuksi ottaa vielä muutamia hyppyjä 21m linjalla, mikä oli kentällä valmiina. Alkuun tultiin ihan pienenä ja isoin taisi olla jotain 80cm. Nemu hyppäsi todella hyvin ja rohkeasti.

19.45 Olin takaisin tallilla, laitoin ponin pois ja lähdin sitten kotiin. 20.21 Kotona minua sitten odottikin höyryävä pinaattikeitto. Ei se kylläkään tainnut höyrytä, eikä se minua siellä odottanut, mutta pikkuvikoja.

21.00 Kävin suihkussa ja sen jälkeen aloinkin katsomaan jääkiekkoa ja lähettelin kavereille muutamia kuvia. 00.06 Istun edelleen koneella, kuuntelen musiikkia ja puhun kavereideni kanssa. Jossain vaiheessa aloin sitten nukkumaan, liekkö taas mennyt aika pitkään.

Mitä tykkäätte tällaisista?