Kisakausi 2016

Kisakausi alkaa olla nyt paketissa - jos nyt rehellisiä ollaan niin ratsastin viimeisen starttini tälle kautta yli kolme kuukautta sitten. Sen jälkeen ei tosiaan ole ollut hevosta alla, ja nyt kun on niin meillä on kotona vain yhdet seurakilpailut joihin hyvällä tuurilla osallistun. Muuten emme varmaan Katapultin kanssa aio kisata vielä tämän vuoden puolella. En kuitenkaan halunnut kirjoitella kauden päättymisestä heinäkuussa, joten säästin tämän nyt tänne ns. normaaliin aikaan. Nyt on siis aika analysoida että mitä tänä vuonna ollaan saatu aikaan.

c. Sonja Moilanen

Tosiaan starttailtiin kausi Viljan kanssa tuttuun tapaan 6.3 kotiseuran koulukilpailuissa. Menimme tutun helppo B:3 luokan lisäksi molempien ensimmäisen Helppo A -luokan. Helppo B luokassa sijotuimme perus varmalla radalla kolmanneksi prosentein 63,409%, helppo A:ssa debytoimme tuloksella 64,130%. 

Kisakausi sai heti pienen paussin, kun ponin rokotukset ei ollut voimassa, emme päässeet kilpailemaan kotona 3-tason koulua. Estepuolella kausi startattiin verkassa kaatumisella.

10.4 pääsimme vihdoin esteradoille yli puolen vuoden tauon jälkeen. Hyppäsin luokat 80cm ja 90cm. Ensimmäinen luokka oli arvostelulla A.1.0 joten sieltä saatiin punavalkoinen ruusuke mukaan. 90cm luokassa ratsastin varman nollan, en lähtenyt aikaa jahtaamaan joten emme siinä sitten sijoittuneet.

Seuraavana viikonloppuna kävimme jälleen kotona koulukilpailuissa, luokka oli Helppo A, kenttäkilpailuohjelma no. 6. Olimme molemmat jostain syystä todella jännittyneitä enkä saanut ratsastusta oikein irti. Prosentit joskin säälittävät 57,292%

Oulun 2-tason estekisat 10.5 josta tämä alamäki alkoi. Aloitin uhkarohkeasti ulkokauden suoraan luokasta 90cm. Kiellettiin kolmoselta ulos. Reilu kuukausi eteenpäin tästä lähdettiin vuokattiin seurakisoihin, luokkaan 85cm. Tästä yksi kielto samalla virheellä. Muutaman päivän päästä kiellettiin vielä kotona yksi luokka ulos. Näitä virheitä olen puinut onneksi ihan tarpeeksi jo kesällä täällä joten ei niistä sen enempää.

Näissä kotikisoissa myös hyppäsin entisellä ratsastettavalla projektilla Nemulla luokan 50cm puhtaasti, punavalkoinen ruusuke matkaan. Jotain valoa edes esteratsastajauralleni. Viljan kanssa pääsimme hyppäämään kyllä vielä "jäähyväiskisoissa" (rataharjoitukset) vielä hyvän radan ennen Espanjaan lähtöä.

Kausi päätettiin sitten Oulussa, ABC ratsastajien 4-tason koulukilpailuissa 22-23.7. Ensimmäisenä päivänä ratsastin luokissa Helppo B:3 ja Helppo A-tasoinen FEI CCIP1* kenttäkilpailuohjelma. Helppo B luokasta saimme todella jännittyneellä radalla 62,386% ja sijotuimme kuudensiksi. Helppo A luokassa meinasin pariin otteeseen unohtaa radan mutta saimme kaikesta huolimatta 60,833%. Toisena päivänä starttasin vain He B FEI lasten esiohjelma B. Poni oli jo todella uupunut helteen takia ja saatiin 61,250%. Todella hieno kauden lopetus.

Tämä kilpailukausi sisälsi paljon hyviä ratoja ja onnistumisia, mutta myös paljon pettymyksiä ja siitä sisuuntumisia, paljon treeniä ja ajatustyötä. Keväällä treeni vain lisääntyi ja hevosia tuli ja meni, ratsastin joka päivä monta hevosta. Vaikkei tämä ollut mikään keskimäärin kovin menestyksekäs kausi, olen silti saanut arvokasta kokemusta ja tottakai päässyt kilpailemaan vaikeammille tasoille. Kiitollinen tästä pitää olla, otetaan vielä huomioon että tämäkin on tehty lainahevosilla, nyt minulla on hyvä pohja siirtyä askel eteenpäin taipaleellani, Katapultin kanssa.

Ensimmäinen viikko + KYSYMYSPOSTAUS!

Nyt on ensimmäinen viikko takana hevosen omistajana. Katapult on alkanut hienosti kotiutumaan tänne meille ja olemme päässeet onnistuneesti aloittamaan jo treenailut. Onhan tämä aivan erilaista kuin koskaan ennen kun käsissä on niin paljon vastuuta, mutta tämä kaikki vain opettaa minua ja kaikkeen tottuu. Jo ensimmäisen vuorokauden aikana hän alkoi esittää sopeutumisen merkkejä joten selkään uskalsin nousta jo lauantaina.

Ensimmäiset päivät menivät ihan uusiin paikkoihin totutellessa, ratsastin hevosta rennoksi pitkässä muodossa kentällä ja maneesissa. Yksi päivä heittäydyinkin hurjaksi, laitoin orjan hevosenhoitajan kantamaan kentälle muutaman puomin ja yhden innarin, joita sitten mentiin pultin kanssa. Toisella oli paljon virtaa mutta pysyi kuitenkin käsissä koko ajan. Pari kertaa nostettiin vähän innarilla estettä, mutta muuten menimme ihan pikkusia. Eräänä päivänä kävimme maastossa kevyesti, koulua treenailtiin vielä lisää pari kertaa ja eilen kävimme sitten hyppäämässä Idan tunnilla. Ponilla oli paljon virtaa, joten tunnin kontrolliharjoitukset sopivatkin tilanteeseen kuin nenä päähän. Sainkin tulla jokaista tehtävää sen kymmenen kertaa uudestaan, kun pult olisi halunnut tehdä omia ratkaisujaan, mutta lopuksi alkoi palaset pikkuhiljaa loksahdella kohdalleen ja saatiinkin jo hyvää pätkää.

Postauksen hyppykuvat on itsenäisestä hyppypäivästä, muut kuvat tämän päivän koulutreenistä. c. Tiia Kananen

Olen kyllä huomannut moneen otteeseen tässä viikon aikana, että taukoa on tullut vähän liikaa pidettyä, ainakin istuntani ja kuntoni kannalta. Perusistuntani ja ryhtini on vinompi ja omat lihakseni ovat aivan surkastuneet. Lähes joka päivä on tullut valiteltua kipeitä lihaksia mitä on ratsastuksesta tullut, kun en tauon aikana oikein mitenkään niitä treenannut niin ne pääsivät vähän surkastumaan ja peruskunto laskemaan. 

Esteilläkään ei asentoni ole enää niin vakaa mitä se oli kesällä, tosin onhan tuollaisella Viljaa montakymmentä senttiä korkeammalla hevosella vähän isompi hyppykin. Esimerkiksi tuo liian taakse tunkeva jalka on aika yleinen näky näissä uusimmissa hyppykuvissani, mutta eiköhän se istuntakin tässä treenien tuloksena tule vielä parantumaan. Laukkakin on tuon kokoisella hevosella ainakin kilometrin mittainen pikkuponiin verrattuna että saa tässä esteiden paikkoja ja rytmiä treenata ja tottakai perusratsastusta treenataan jatkuvasti paremmaksi. Hevonen onneksi tuli ihan hyvään saumaan sillä talven peruskuntokausi on vasta alkamaisillaan, joten meillä on paljon aikaa treenailla hevonen hyväksi josta saadaankin ensi kauden kilpailuihin hyvä pohja ja pulttikin ehtii tulla minulle jo tutuksi.

Kyllä tästä vielä kelpo pelin saa kouluradoillekin, kunhan vain treenataan vielä hetkinen! 

Nyt minä heitänkin pallon teille, mitä juuri sinä haluat tietää minusta, Katapultista tai mistä vain meihin liittyvästä? Nyt on mahdollisuus kysyä mitä tahansa ja nyt minun lomaviikolla pyrin tekemään teille vastauspostauksen kysymyksiinne. Lisäsin instagramiini (teampopponen) kuvan aiheesta, joten heitelkää kysymyksiä tämän postauksen kommentteihin tai ig-kuvaani!!

Uusi hevonen, uudet kujeet

Tänä iltana kaartoikin tallin pihaan hevosrekka, eikä siellä seissytkään ihan kuka tahansa hevonen vaan ensimmäinen ikioma hevoseni, Katapult.  

Aluksi en ollut mitenkään erityisen kiinnostunut koko hevosesta ilmoituksen nähdessäni, vaikka minulle sitä paljon linkkailtiinkin, Kuitenkin ensimmäisen kokeilemani hevosen oltua epäsopiva ja kun ei viikonloppu Etelä-Suomessa testailemassa hevosia innostanut, päätettiin lähteä kokeilemaan Katapulttia. Mieleni kuitenkin (kaikkien yllätykseksi) muuttui hevosen suhteen ja minulla alkoi olemaan jo ennen koeratsastusta tuntuma, että tulen omistamaan vielä tämän hevosen. Koeratsastus sujui hyvin. vaikkei ratsastuskuntoni mitään priimaluokkaa olekaan, mutta siitä selvittiin. Mieleni oli entistä lujempi, halusin tämän hevosen. Eihän siinä sitten mennyt kahta viikkoakaan kun hevonen olikin jo tallin pihassa ja paperit allekirjoitettuina. Keskiviikkona kävimme klinikalla ostotarkastuksessa ja röntgenissä ja näin kaikki vain järjestyi vaikeuksista huolimatta. 

Katapult on siis vasta 6-vuotias, mutta todella järkevä ikäisekseen. Se on tullut Eveliina Riikosen tallista minulle ja on kilpaillut hänen kanssaan kesällä 120cm luokkiin asti. Hevonen asustaa samassa tallissa, missä Vilja ja kumppanit asustivat ennen Espanjaan muuttoa, joten talli ja rutiinit ovat minulle jo tuttuja. Kaikinpuolin olen todella iloinen tästä tilaisuudesta ja odotan innolla mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan.

Katapult van st. anneke 14.10.2016->

Syyskuun kuulumiset

Syyskuu kuluikin kuin hujauksessa ohi, mitään toki ei ole edes tapahtunut, ei hevosta tallissa eikä mitään muutakaan.

Viime kuun aikana taisin käydä kaksi kertaa enemmän kuin vartin jakson hevosen selässä, alkukuusta testasin yhden hevosen ja sitten ratsastin kerran Dianlla.  Kyllä siinä on huomannut, ettei hevosen selässä olla aikaa sen enempää vietetty, kun kahden kierroksen harjoitusravityöskentelyn jälkeen olo on kuin maratonin juosseella ja ratsastuskerran jälkeen valitetaan vielä neljän päivän kuluttua kipeistä lihaksista. Viljan lähdön jälkeen käynnit hevosen selässä voidaan laskea yhden käden sormilla, joten ei se ole ihmekään että ratsastuskunto on laskenut niin paljon. Toivotaan että oman hevosen myötä nyt asia tulee korjautumaan ja tämä nyt saisi minun puolesta tapahtua mahdollisimman pian..

Olen kuitenkin käynyt yleisesti muutamia kertoja viikkoon talleilla auttamassa ja opettamassa kavereita, kuvaamassa tunteja ja kisoja sekä kotikisojen talkoissa. Hevoseton elämäni on ollut yllättävänkin raskasta henkisesti, varsinkin kisatilanteissa ärsyttää suunnattomasti kun ei itse pääse radalle. Monesti on tuntunut elämä vähän tarkoituksettomalta, kun on tullut maattua sängyssä koko päivä tai jotain muuta yhtä luovaa. Olen onneksi käynyt välillä juoksulenkeillä, muka peruskunnon parantamiseksi.

Päivät ovat kuitenkin kuluneet kavereiden kanssa ollessa ja koulua käydessä (heheh joo..) siellä on mennyt ihan hyvin, vaikka tavalliseen tapaani enhän mä ole paljon ikinä kouluun panostanutkaan, ehkä voisi ryhdistäytyä, vaikka numerot nyt eivät ole mihinkään laskeneetkaan.

Syysuun viimeisinä viikkoina "juhlittiin" myös minun 14-vuotis synttäreitä, aika rauhallisissa merkeissä tosin. Ei mulla ole ollut fiilistä järjestää edes omia synttäreitäni, enkä toki muutenkaan ole sitä tyyppiä että haluaisin pahemmin koskaan bilettää. Toki voi tämän hevosen ostoprojektin sanoa olevan sitten mun synttärilahjani, en todellakaan tarvitse mitään muuta.

Huomaa kyllä ettei hevosen selässä ole pahemmin käyty, kun Dianalla ratsasteluista löytyi monia satoja kuvia, mutta julkaisukelpoisiksi valikoitui vain nämä, vaikka en edes ole mikään ranttu yleensä kuvien suhteen. On se kumma kun ei osaa edes istua enää suorassa...

Syksy on tietenkin tuonut tullessaan keltaisia ja punaisia lehtiä, joiden kanssa on nyt aina mukavaa ottaa kuvia sekä hevosen kanssa että ilman, Kuvauksia on muutenkin tullut tehtyä monta kertaa viikoittain kisoissa, valmennuksissa, tunneilla ja ihan normaaleista ratsastuksistakin. Se nyt on tällä hetkellä ollut minulle itselleni mielekästä tekemistä, joten sitä on tullut kyllä tehtyä kovalevyn täydeltä.

Mutta nyt heitän päätösvallan teille, lukijani. Hiljaiseloa on syntynyt koska en ole yhtään tiennyt mitä minä tänne voin oikein kirjoitella, joten nyt tarvitsisin ideoita mitä tänne voi tehdä, ainakin nyt hevosettomana aikana ja miksei muutenkin. Kirjoitin kuitenkin alkuvuodesta postauksen elämästäni tallin ulkopuolella (löydät sen täältä) joten ihan mitä vaan en pysty toteuttamaan, yritän kuitenkin kuunnella toiveitanne parhaani mukaan.